tag:blogger.com,1999:blog-53339755435184330552011-12-23T07:06:14.050+02:00OppimispäiväkirjaEdgarhttp://www.blogger.com/profile/12119869194176012215noreply@blogger.comBlogger561100tag:blogger.com,1999:blog-5333975543518433055.post-91944197825623939632011-10-28T23:44:00.001+03:002011-10-28T23:47:26.744+03:00<br /><br />suuret silmät tuijottavat ikkunasta<br />keltaisissa munissa pieniä selkärankaisia<br />erityisesti sisiliskoja ja pikkupoikia<br /><br />pimeässä talossa suuret silmät tuijottavat ikkunasta<br />mustuaisissa hirmuinen nälkä<br /><div class="blogger-post-footer"><img width='1' height='1' src='https://blogger.googleusercontent.com/tracker/5333975543518433055-9194419782562393963?l=ohj0cael.blogspot.com' alt='' /></div>Edgarhttp://www.blogger.com/profile/12119869194176012215noreply@blogger.com1tag:blogger.com,1999:blog-5333975543518433055.post-54202060577235444482011-10-23T21:18:00.011+03:002011-10-24T23:24:39.392+03:00Luistinrata on valaistu<br /><br />tyhjä peilisali kylpee hiljaisuudessa<br /><br />lapsenkasvot vääntyvät hymyyn<br />rauhattomuuden ja pelon pistely ranteissa<br />krooninen alilämpöisyys<br />kuopat syvenevät, pohjalla kelluvat salaisuudet, sadut<br />muuttuvat ivallisiksi<br /><br />Pippin ei saa Merriä, Figaro syö Cleon<br />Suolla Jussi vajoaa hiljalleen tyhjiin lupauksiin<br /><br />tyttö oksentaa vastapuristetut appelsiinit<br />poika ei uskalla sukeltaa<br />heittää kuoret yleisjätteeseen ja kysyy eikö ole bioastiaa<br /><br />Sandra ampuu Doriksen uima-altaan pohjalle ja sen jälkeen itsensä<br /><br />häikäisevät spottivalot, nivelsiteet pettävät<br />lumisade noruu poskilla<div class="blogger-post-footer"><img width='1' height='1' src='https://blogger.googleusercontent.com/tracker/5333975543518433055-5420206057723544448?l=ohj0cael.blogspot.com' alt='' /></div>Edgarhttp://www.blogger.com/profile/12119869194176012215noreply@blogger.com3tag:blogger.com,1999:blog-5333975543518433055.post-57836184237808735992011-06-13T17:49:00.005+03:002011-10-23T20:26:30.838+03:00<br><br>on hämärää<br />pihalampun valo tekee käytävään ristikon<br />ulkona kesän kummitukset puhaltavat lunta<br />on pimeää<br />lemmenkipeät tanssivat porttikongeissa helmat liehuen<br />narisevasta portaikosta karkaa hihkaisu<br />on aamuyö<br />laitan takkaan tulen<br />kietoudun vilttiin<br />kummitus jää tuijottamaan ristikosta<br /><br /><br />--<br /><a href="http://runoruno.vuodatus.net">Runotorstai</a><br /><br><div class="blogger-post-footer"><img width='1' height='1' src='https://blogger.googleusercontent.com/tracker/5333975543518433055-5783618423780873599?l=ohj0cael.blogspot.com' alt='' /></div>Edgarhttp://www.blogger.com/profile/12119869194176012215noreply@blogger.com3tag:blogger.com,1999:blog-5333975543518433055.post-26407329479142509512011-05-22T19:41:00.003+03:002011-05-22T19:47:08.473+03:00<br><br>karnevaalivalot silpovat mustaa ilmaa<br />rummut pärisevät, kalpea iho kihelmöi<br /><br />keskiyöllä tanssijat riisuvat naamionsa<br />maskien alla kaikki maailman herkkyys<br /><br />kesyttömät pikkutunnit, hiekkarannan leikit <br />kellopelin kirkas melodia<br /><br />--<br /><a href="http://runoruno.vuodatus.net">Runotorstai</a><br><br><div class="blogger-post-footer"><img width='1' height='1' src='https://blogger.googleusercontent.com/tracker/5333975543518433055-2640732947914250951?l=ohj0cael.blogspot.com' alt='' /></div>Edgarhttp://www.blogger.com/profile/12119869194176012215noreply@blogger.com3tag:blogger.com,1999:blog-5333975543518433055.post-35546193518542888992011-05-11T11:33:00.002+03:002011-05-11T11:35:07.060+03:00<br><br>Veden pinta on soutuveneen alla tyyni, mutta pohjaa ei näy. Alla velloo tumma järvi, kaikki maailman syvä, pimeä vesi. Hiljaisuus on omituista laatua, se istuu keskipenkillä, seuraa tilannetta vastapäisiltä rannoilta joille aallot eivät lyö. Hiljaisuus katsoo soutuvenettä korkeuksista. Tuijottaa kymmenenkesäistä tyttöä silmiin. Tyttö katsoo siitä ohi, katselee veden väreilemätöntä pintaa, katsoo isänsä lähes olematonta hymykuoppaa, vartioi matalaa taivasta. On vaivalloista olla paikallaan.<br /><br />Tytön isä tuijottaa nousevaan höyryyn. Utu nuolee harmaantuneen veneen laitoja. Isällä on pidättyväinen katse ja karheat kädet, tyttö näkee ja tietää vaikka on vielä hämyistä. Kuikkaa ei kuulu, yksikään lintu ei viserrä.<div class="blogger-post-footer"><img width='1' height='1' src='https://blogger.googleusercontent.com/tracker/5333975543518433055-3554619351854288899?l=ohj0cael.blogspot.com' alt='' /></div>Edgarhttp://www.blogger.com/profile/12119869194176012215noreply@blogger.com1tag:blogger.com,1999:blog-5333975543518433055.post-40747515485670168512011-03-24T23:22:00.007+02:002011-04-02T10:45:12.879+03:00<br>päivät venyvät<br />painaudun vasten routaista maata<br />iloluontoinen kyy herää<br />huoahtaa rinnallani<br />näsiät kutoutuvat purppurataivaaksi<br /><br />niittysi norosi varjostosi<br />multa ja hiesuinen lieju vyöryvät ylitseni<br />harmaina aaltoina, katvein, äänettöminä<br />hikenä ja hedelmäviininä<br />mustikan marjoessa ryven salaisuuksissa<br /><br />yölaulanta hiljenee<br />vaahteransiemenet peittelevät pesän<br />särsöt ja samot mätänevät<br />huurtuvat ripset, sormenpäät<br />kuiske soi hiljaa<br /><br />---------<br /><a href="http://runoruno.vuodatus.net">Runotorstai</a><br /><br />“Mitä runojen kirjoittaminen sinulle merkitsee? Miten rakennat runosi?”<br /><br />Runoni syntyvät sanapankista: Kirjoitan arjesta uudet ja omituiset sanat muistiin puhelimen luonnoksiin ja sieltä edelleen koneelle. Vaikka olen karsinut pankkia usein, siinä on nyt kuusikymmentäkolme sivua.<br /><br />Pyrin sitomaan runoni aina tiukasti haasteen ympärille, mutta usein haasteesta syntynyt ajatusketju vie niin pitkälle, että eri solmujen avaaminen runossa saattaisi aiheuttaa kokonaisuudelle komplikaatioita.<br /><br />Kirjoitan runoja, jotta kehittyisin kirjoittajana ja ihmisenä. Kirjoittamalla oivaltaa usein kielestä ja kokemuksistaan uusia juttuja ja saa menneisiin tapahtumiin uusia näkökulmia. Runous on minulle tapa muiden joukossa jäsennellä kokemaani.<div class="blogger-post-footer"><img width='1' height='1' src='https://blogger.googleusercontent.com/tracker/5333975543518433055-4074751548567016851?l=ohj0cael.blogspot.com' alt='' /></div>Edgarhttp://www.blogger.com/profile/12119869194176012215noreply@blogger.com5tag:blogger.com,1999:blog-5333975543518433055.post-52954303499802231202011-02-03T09:32:00.001+02:002011-02-03T09:34:00.308+02:00<br><br />makaan sohvalla<br />kävelen hiekkatietä auringossa<br />yhä uudestaan samaa hiekkatietä<br />kirsikan kukat kuivuvat ikkunalaudalle<br /><br />Lakkaan varpaankynsiäni<br />jalka muovisen istuimen reunalla<br />pyyhin hikeä otsalta, huomaan<br />olen jo aika väsynyt nainen<br /><br /><br />--<br /><a href="http://runoruno.vuodatus.net">Aika.</a><div class="blogger-post-footer"><img width='1' height='1' src='https://blogger.googleusercontent.com/tracker/5333975543518433055-5295430349980223120?l=ohj0cael.blogspot.com' alt='' /></div>Edgarhttp://www.blogger.com/profile/12119869194176012215noreply@blogger.com6tag:blogger.com,1999:blog-5333975543518433055.post-72682606223638237092011-01-27T22:50:00.005+02:002011-01-28T23:14:34.972+02:00<br><br />Palatessa pitkältä matkalta kaksio on tyhjä.<br />On ajatellut kokeneensa elämää suurempaa<br />ja äkkiä onkin vain loppukesän sadeilta<br />laimea kaiken peittävä huttu, ihon suru<br />piinaava tarve pyöräillä naapurikyliin.<br /><br />--<br /><a href="http://runoruno.vuodatus.net">Erilainen.</a><div class="blogger-post-footer"><img width='1' height='1' src='https://blogger.googleusercontent.com/tracker/5333975543518433055-7268260622363823709?l=ohj0cael.blogspot.com' alt='' /></div>Edgarhttp://www.blogger.com/profile/12119869194176012215noreply@blogger.com6tag:blogger.com,1999:blog-5333975543518433055.post-51482516829720181732011-01-20T09:40:00.006+02:002011-01-22T09:14:33.376+02:00<br><br />yön lämpö alenee kamaralla pakkasen puolelle<br />pellot jäävät kerjäämään aurinkoa<br /><br />takkuinen kulkukoira lönkyttää alaovelle vastaan<br />nokialaisten alla pihalammikot räsähtävät rikki<br /><br />syysaamu kintereillä<br />viipyvä lokakuu<br /><br /><br />--<br /><a href="http://runoruno.vuodatus.net">Jää.</a><div class="blogger-post-footer"><img width='1' height='1' src='https://blogger.googleusercontent.com/tracker/5333975543518433055-5148251682972018173?l=ohj0cael.blogspot.com' alt='' /></div>Edgarhttp://www.blogger.com/profile/12119869194176012215noreply@blogger.com6tag:blogger.com,1999:blog-5333975543518433055.post-43931444148731399282011-01-13T11:14:00.009+02:002011-01-17T15:47:48.459+02:00<br><br />suloinen on yö, jona lupaukset lunastetaan<br />kostea ja hikinen rekviemi menneille<br />käyttämättömän päivän preliminääri<br />ammoinen alku<br /><br />hiekkatien heinät taipuvat karrelle<br />odottavat kimaltavaa päivännousua<br />promillien laskua<br />allergista ihottumaa ja uusia valoja<br /><br />----<br /><a href="http://runoruno.vuodatus.net">Alku.</a><div class="blogger-post-footer"><img width='1' height='1' src='https://blogger.googleusercontent.com/tracker/5333975543518433055-4393144414873139928?l=ohj0cael.blogspot.com' alt='' /></div>Edgarhttp://www.blogger.com/profile/12119869194176012215noreply@blogger.com8tag:blogger.com,1999:blog-5333975543518433055.post-16253039359762318182010-12-22T21:40:00.002+02:002010-12-22T21:44:24.780+02:00Olen onnellinen.<div class="blogger-post-footer"><img width='1' height='1' src='https://blogger.googleusercontent.com/tracker/5333975543518433055-1625303935976231818?l=ohj0cael.blogspot.com' alt='' /></div>Edgarhttp://www.blogger.com/profile/12119869194176012215noreply@blogger.com1tag:blogger.com,1999:blog-5333975543518433055.post-18636480909981779672010-12-02T09:45:00.000+02:002010-12-02T09:46:57.878+02:00kun olin pieni<br />tai ainakin pienempi kuin nyt<br />kiipesimme sorakuopan reunalle<br />ja rakensimme kivimuurin<br /><br />korkealta näki koko kylän<br /><br />talvi peitteli muurin<br />sulki välinpitämättömään syleilyynsä<br />lumi kinostui sorakuopan reunalle<br />ja kun kevät vihdoin valkeni<br /><br />emme enää löytäneet perille<br /><br /><br />--<br /><a href="http://runoruno.vuodatus.net">Runotorstai</a><div class="blogger-post-footer"><img width='1' height='1' src='https://blogger.googleusercontent.com/tracker/5333975543518433055-1863648090998177967?l=ohj0cael.blogspot.com' alt='' /></div>Edgarhttp://www.blogger.com/profile/12119869194176012215noreply@blogger.com5tag:blogger.com,1999:blog-5333975543518433055.post-39696023704820135622010-11-30T21:05:00.009+02:002011-01-09T11:13:23.046+02:00Tuntemattomat suureet, päämäärätön vaeltelu keskustassa pilkkujen jälkeen, vuoristoradan säihke, sentimentaaliset parahdukset ja riippumattomat muuttujat.<br /><br />Hyvä kirja on loppu.<br /><br /><br />Mies eheytyy vaimonsa kuolemasta ja Hassunkurisen elämän surut säilytetään banaanilaatikoissa. Tyttö jää pois kyydistä ennen päätepysäkkiä. Rajasaaressa tuulee.<br /><br />-----------<br /><a href="http://www.youtube.com/watch?v=Ysz0MJcSwLY&feature=player_embedded">Veden alla.</a><div class="blogger-post-footer"><img width='1' height='1' src='https://blogger.googleusercontent.com/tracker/5333975543518433055-3969602370482013562?l=ohj0cael.blogspot.com' alt='' /></div>Edgarhttp://www.blogger.com/profile/12119869194176012215noreply@blogger.com0tag:blogger.com,1999:blog-5333975543518433055.post-21288766175910072202010-11-21T19:44:00.011+02:002010-11-21T22:57:51.097+02:00<br><br /><br />-12°c ja läpikuultavaa<br /><br />talvipuutarhalla etsii merkityksiä<br /><br />jäätynyt Töölönlahti myhähtää<br />kylmimmän talviyön kärsimyksille<br /><br />Ahnas haikeus kuormittaa mielen<br />pakkasesta unohtuu ihoon polttomerkki<br /><blockquote><span style="font-style:italic;">c’est égal</span></blockquote><br />Todellista juonta on vaikeaa hyväksyä<br /><br /><br /><br />---------<br /><a href="http://runoruno.vuodatus.net">Ahneus</a><div class="blogger-post-footer"><img width='1' height='1' src='https://blogger.googleusercontent.com/tracker/5333975543518433055-2128876617591007220?l=ohj0cael.blogspot.com' alt='' /></div>Edgarhttp://www.blogger.com/profile/12119869194176012215noreply@blogger.com1tag:blogger.com,1999:blog-5333975543518433055.post-34343591110861514972010-11-04T23:48:00.013+02:002010-12-27T12:45:57.361+02:00Minea<br /><br />Minean elämä oli leikkiä. Leikkiä, koska joku sanoi kerran koko elämän olevan leikkiä. Leikkiä, koska valhe nyt sattuu olemaan niin kovin ruma sana.<br /><br />Minean elämänfilosofia piili lähiruokakaupan hedelmäpelissä. Kuka tahansa saattoi tiputtaa koneeseen rahaa, kuvitella hallitsevansa tilannetta ja lukita hedelmiä, merkitä reittinsä mansikoilla, mansikka, mansikka, mansikka, mutta vain satunnainen ohikulkija voitti jättipotin. Satunnainen harhailija voitti viisikymmentä euroa. Sellainen leikki oli Minean filosofia.<br /><br /><br /><br /><br />Minea ei kaiketi ollut koskaan ajatellut näitä päiviä.<br /><br />Ehkä joskus herätessään painajaisesta ja itkiessään yksin pimeässä kaksiossa hän sai jonkinlaisen aavistuksen. Aivan kuin alitajunta olisi muistuttanut jostakin niin kipeästä, ettei se osannut itsekään muotoilla sanottavaansa käsiteltävään muotoon.<br /><br />Luonnollisesti hän ymmärsi aikansa olevan rajallista, mutta niin. Nuori ihminen kuvittelee elävänsä ikuisesti. Katoavaisuudesta puhuttaessa tiesi olevansa jonkin oleellisen ja mielensä syvimpien reittien äärellä, mutta siihen se jäi. <br /><br />- Luuletko?<br />- En ainakaan ole varma.<br /><br />Kokemus rajallisuudesta jumiutui ohikiitävän ajatuksen tasolle.<br /><br /><br />Pienestä ja sievästä Mineasta ei jäänyt jäljelle paljoakaan. Siivotessaan tytön asuntoa hänen vanhempansa löysivät pilaantunutta J.P. Chenet Cabernet-Syrahia, patjan olohuoneen lattialta ja kasoittain papereita. Muistiinpanoja estetiikan luennoilta, tulostettuja kolumneja, kuitteja ja metrikaupalla kirjoja. Minean makua ei voinut kuvailla kovinkaan hienostuneeksi, sillä lähiantikvariaatti ei maksanut tytön aarteista muutamaa kymppiä enempää.<br /><br /><br />Hassunkurisen elämän surut banaanilaatikoissa ulottuivat alakoulusta viimeiseen sunnuntaiaamuun.<br /><br />En tiedä, olisiko Minea halunnut jakaa sillä tavalla minuuttaan. Ainakaan hän ei olisi halunnut olla niin paljas ja rehellinen rakastamiensa ihmisten edessä. Olisi kenties toivonut seuraavan sunnuntain lehteen Leinoa - kaikk´on niin hellää ja hyvää - mutta vanhempansa päätyivät näyttämään hänet alasti kaikelle kansalle jo ennen viikonloppua.<br /><br />Iltapäivälehden kannessa oli ylioppilaskuva, jossa Minea hymyili valkeaa hymyään onnellisempana kuin koskaan. Valkoinen lakki ja vaalea mekko saivat hänet näyttämään materialisoituneelta autuudelta.<br /><br />Kiihkeä leikki oli vasta alussa.<br /><br /><br />Nyt kun katson näitä ihmisiä, tunnen jonkinlaista apeutta. En varsinaisesti Minean tai heidän vuokseen, vaan ennemminkin kaikkien niiden mahdollisuuksien vuoksi, jotka jäivät toteutumatta. Paljon potentiaalia norui rännän tahrimalle asfaltille.<br /><br />Vapaa tahto otti vallan ja todellisuuden vakaisiin käsiinsä ja päätti leikkiä kaikkivaltiasta. Maailma muuttui toiseksi sillä samalla hetkellä, kun joku painoi punaista stop-nappulaa, ja jossain toisaalla pelikone pysähtyi.<br /><br />Ei se ollut mikään kohtalo.<br /><br />Se oli umpikuja, brutaali yhteensattuma, pienoispistooli, bussilastillinen verta ja raskasta hiljaisuutta.<br /><br /><br />Vaikka Minealle olisi riittänyt mansikkarasia ja pari leikkikaveria.<div class="blogger-post-footer"><img width='1' height='1' src='https://blogger.googleusercontent.com/tracker/5333975543518433055-3434359111086151497?l=ohj0cael.blogspot.com' alt='' /></div>Edgarhttp://www.blogger.com/profile/12119869194176012215noreply@blogger.com0tag:blogger.com,1999:blog-5333975543518433055.post-47758655437124631732010-11-04T20:32:00.002+02:002010-11-04T21:17:58.625+02:00Kun minua ei enää ole,<br />unohdettu huutomerkki <br />inuu yksin pimeydessä<div class="blogger-post-footer"><img width='1' height='1' src='https://blogger.googleusercontent.com/tracker/5333975543518433055-4775865543712463173?l=ohj0cael.blogspot.com' alt='' /></div>Edgarhttp://www.blogger.com/profile/12119869194176012215noreply@blogger.com3tag:blogger.com,1999:blog-5333975543518433055.post-76322025443395547172010-10-30T00:54:00.007+03:002010-11-04T20:08:15.067+02:00rikkihyväilty iho, karkea mieli<br />olen tässä huoneessa vain kylässä<br />olen ollut monta kertaa ennenkin<br />nojannut seinään hikisenä ja nesteissä<br /><br />illusorinen onni ja hetken lumo<br />olen tässä talossa vain kylässä<br />olen ollut monta kertaa ennenkin<br />karannut ajalta maailmojen välissä<br /><br />kankeana ja rumana, suloisessa hiprakassa<br />katson minuutta peilissä<br />huudan nimesi suihkuverhoon<br />pirstoudun seinille, herttaisessa hiprakassa<br />vuodan kaakeleille<br />pieni mieli, taas epäkunnossa<br /><br />resonoin sadepisaroiden kanssa<br />olen tässä elämässä vain kylässä<br />ja tämä vierailu ainutlaatuiseksi jää<br />olen laatuni kanssa jotenkin syrjässä<br /><br />kankeana ja rumana, autuaassa hiprakassa<br />katson minuutta peilissä<br />parun nimesi suihkuverhoon<br />pirstoudun seinille, tässä somassa hiprakassa<br />vuodan kaakeleille <br />pieni mieli, taas epäkunnossa<div class="blogger-post-footer"><img width='1' height='1' src='https://blogger.googleusercontent.com/tracker/5333975543518433055-7632202544339554717?l=ohj0cael.blogspot.com' alt='' /></div>Edgarhttp://www.blogger.com/profile/12119869194176012215noreply@blogger.com8tag:blogger.com,1999:blog-5333975543518433055.post-70226442789137949662010-10-14T20:43:00.003+03:002010-10-14T20:45:24.624+03:00Talviaamun aurinko ja pakkasta<br />isä istuu talon rappusilla, vyöryttää ajatusta<br />sen muoto on epävakaa ja harva<br />kuin jokin yrittäisi häivyttää sitä kuvasta<br /><br />Tarkastelen tarinaa uudelleen<br />kauhtunut muisto jää vellomaan sisälle<br />avainnippu kädessä, ja se hymy<br />Sateenkaari päättyykin kuistille<div class="blogger-post-footer"><img width='1' height='1' src='https://blogger.googleusercontent.com/tracker/5333975543518433055-7022644278913794966?l=ohj0cael.blogspot.com' alt='' /></div>Edgarhttp://www.blogger.com/profile/12119869194176012215noreply@blogger.com2tag:blogger.com,1999:blog-5333975543518433055.post-819523089566754242010-10-08T09:04:00.003+03:002010-10-08T09:05:10.317+03:00Savusukellukseen tarvitaan kolmesataa baaria ilmaa.<br />Se tarkoittaa tuhattakahdeksaasataa litraa ilmaa,<br />olettaen, että pullon koko on kuusi litraa.<br />Pilli viheltää, kun jäljellä on viisikymmentä baaria.<br /><br />Tilallemme tulevat toiset.<div class="blogger-post-footer"><img width='1' height='1' src='https://blogger.googleusercontent.com/tracker/5333975543518433055-81952308956675424?l=ohj0cael.blogspot.com' alt='' /></div>Edgarhttp://www.blogger.com/profile/12119869194176012215noreply@blogger.com4tag:blogger.com,1999:blog-5333975543518433055.post-73129455876776253122010-10-06T17:44:00.000+03:002010-10-06T17:48:32.000+03:00"On mahdollista, että totuus on surullinen."<div class="blogger-post-footer"><img width='1' height='1' src='https://blogger.googleusercontent.com/tracker/5333975543518433055-7312945587677625312?l=ohj0cael.blogspot.com' alt='' /></div>Edgarhttp://www.blogger.com/profile/12119869194176012215noreply@blogger.com3tag:blogger.com,1999:blog-5333975543518433055.post-28102622059369064162010-10-01T11:04:00.001+03:002011-01-09T11:20:02.508+02:00Kirjeessä sanottiin<br /><span style="font-style:italic;">Suo anteeksi.<br />Älä vihaa.<br />Älä ole pahoillasi.</span><br /><br />Älä elä vaisusti, sillä aika opettaa, ja aika tappaa<br />Kadut täyttyvät lehdistä uudelleen<br />ruusut ikkunalaudalla kuolevat<br />mutta eivät vielä tänään<div class="blogger-post-footer"><img width='1' height='1' src='https://blogger.googleusercontent.com/tracker/5333975543518433055-2810262205936906416?l=ohj0cael.blogspot.com' alt='' /></div>Edgarhttp://www.blogger.com/profile/12119869194176012215noreply@blogger.com4tag:blogger.com,1999:blog-5333975543518433055.post-29872538471533926832010-09-23T10:56:00.002+03:002010-09-23T11:02:11.017+03:00<a onblur="try {parent.deselectBloggerImageGracefully();} catch(e) {}" href="http://1.bp.blogspot.com/_tBPkl7N16zk/TJsJdvTpXVI/AAAAAAAAACg/z5Vz5KKeYs4/s1600/sateen+ensi.jpg"><img style="float:left; margin:0 10px 10px 0;cursor:pointer; cursor:hand;width: 229px; height: 298px;" src="http://1.bp.blogspot.com/_tBPkl7N16zk/TJsJdvTpXVI/AAAAAAAAACg/z5Vz5KKeYs4/s400/sateen+ensi.jpg" border="0" alt=""id="BLOGGER_PHOTO_ID_5520016174792400210" /></a><br /><br /><br />(Kirsi Kunnaksen runo kokoelmasta Kuun kuva meissä, 1980.)<br /><br /><br /><br />Kirsi Kunnaksen runo ”Sateen ensi siemen tummuvaan” on otsikoton kuvaus sateesta. Säkeitä on kahdeksantoista yhdessä ainoassa säkeistössä, joka on typografialtaan sateen tai aaltoilevan veden pinnan kaltainen. Säkeistörajojen ja välimerkkien puuttuminen sekä otsikottomuus luovat kuvaa tasaisesti jatkuvasta taukoamattomasta sateesta. Sade-aihe on myös sanaston tasolla esillä: puhutaan tummuvasta järven pinnasta, vedestä ja pisaroista. Aiheella tarkoitetaan runon tai tekstin konkreettisesti käsiteltävää aihetta – se kertoo, mistä tekstissä puhutaan. Aihe voidaan ilmaista yleis- tai erisnimin, ja se on ulkokirjallinen, eli se voitaisiin kuvata muutenkin kuin runon keinoin.<br /><br />Vesi toimii myös runon motiivina sen ollessa konkreettinen toistuva elementti runossa. Motiivi on pienin temaattinen eli teemaan liittyvä ja teemaa rakentava yksikkö. Motiivi on jokin esine, asia tai ilmiö, joka muuttuu tematisoituessaan joksikin abstraktiksi ja yleisvaltaiseksi. Muita motiiveja runossa ovat luonnon ja kasvun kuvasto (kukkia, sinikellot, siemen, pelto) sekä musiikki, jonka kuvailusta runoon muodostuu vahva äänimaailma. Sanaston tasolla musiikki ilmenee muun muassa sinikellojen kielien soimisena.<br /><br />Runon sanasto on moni-ilmeistä eikä täysin yksiselitteistä. Esimerkiksi verbi ”läpättää” on mielenkiintoinen, kun se rinnastetaan soimiseen. Millaiselta sinikellojen, järven pintaan uppoavien pisaroiden ääni kuulostaa, jos se läpättää? Ainakin pinnalliselta ja sykkeenomaiselta kuin ihmisen tasainen tai hieman kiihtynyt pulssi. Entä ”kellojen kielet / mustat ja valkeat / nopeat puikot / vilahtelevat” sitten? Kuvataanko mustilla ja valkoisilla kielillä pianon tai jonkin muun kosketinsoittimen koskettimia? Ovatko puikot näitä mustia ja valkoisia kieliä, vai kenties jotakin muuta musiikki-sanastoon liittyvää, kuten vaikkapa tahtipuikot? (Jos näin, niin kuka antaa tahtia, sade vai joku muu?) Miksi nopeiden puikkojen sanotaan vilahtavan? Mitä verbi ”vilahtaa” edes tarkoittaa? Ehkä säenelikolla pyritään vahvistamaan vaikutelmaa sateesta musiikkina, jonka tahdista voi saada vilauksenomaisesti kiinni, hieman samaan tapaan kuin veteen uppoavan vesipisaran kuvaamisesta, josta syntyy oikealla hetkellä kuvattaessa veden pintaan ”puikko”.<br /><br />Runo jatkuu puheella ”kellojen kielien” tauoista, jotka kuvataan vertauksin: ”niiden tauot toisissaan kuin / hidas väreily kuin / ei liikettä olisikaan”. Näissä vertauksissa rakentuu kuvaus sateesta hitaana, tuskin havaittavana väreilynä. Vaikutelmaa vahvistaa säkeenylitys, jossa liike jatkuu tasaisesti yli säerajan.<br /><br />Puhetilanne (kuka tai ketkä runossa puhuvat, kenelle tai keille he puhuvat, miksi, miten ja missä olosuhteissa puhe tapahtuu) sijoittuu johonkin lämpimän vuodenajan iltaan, sillä vesi ei ole lunta, järvi ei ole jäässä ja järven pinta on tummuva. Luonnon kuvaus saa runosta ensimmäiset neljätoista säettä, jonka jälkeen tapahtuu muutos runon puhujan viitatessa ensimmäisen kerran runon sinään, kuulijaan: ”ikään kuin näkisit etkä näe / kuin kuulisit ja kuulet”.<br /><br />Tässä puhuttelussa aletaan päästä lähemmäksi runon kuvallisuuden tarkoitusperiä. Näkemiseen liittyvä kuvasto on ollut tähän hetkeen asti varsin visuaalista: sateen ensimmäiset pisarat ovat siemeniä (metafora, jokin on jotakin muuta, jännite viittauskohteen ja lähdekäsitteen välillä), jotka lentävät järven pintaan, vesien peltoon kukkimaan. Tämä kukkiminen soi, läpättää ja pisaroi, mikä taasen on ruokkinut kuulijan kuuloaistia. Nyt puhuttelussa käy ilmi, että puhuja haluaa kuulijan ymmärtävän, mitä on nähdä sade pisaroilta ja pisarat sateelta, mitä on kuin kuulisi (modaalisuus) ja kuitenkin kuulla.<br /><br />Puhuja haluaa kuulijan kokevan ympäröivän illan, tummuvan järven pinnan ja koko aktuaalisen todellisuuden ”sen sisältä”. Hän luo visuaalisella kuvauksellaan varsin todentuntuisen tilan ilman deiktisiä ilmauksia, hän ikään kuin personifioi sateen ilman personifikaatiota kuvatessaan sateen tuottavan musiikkia. Herää kysymys, kuinka minkään luonnonilmiön sisälle voi päästä? Ihminen voi sukeltaa veteen, muttei varsinaisesti sateen sisälle sen olemukseen. Ehkä siksi puhuja puhuu samanaikaisesta näkemisestä ja näkemättömyydestä. <br /><br />Ollaan veden ja ilman, tietoisen ja tiedostamattoman rajapinnalla. Sateen ääni ja kuva, tässä tapauksessa sinikellot, syntyvät sateen osuessa rajapintaan, kuten maahan tai veteen, Kunnaksen runossa nimen omaan veteen. Rajapintaa on lähes mahdotonta saavuttaa, ja sen, sateen sisälle on vaikeaa päästä. Tumma järvi kaiken alla on vahvasti läsnä, ja ehkä tässä on runon teema, sen syvin abstrakti sanoma (teema abstrahoidaan tekstistä ja vaatii siten aina tulkintaa): sade muistuttaa meitä rajalla olosta, kaiken ikään kuin -näkemisestä ja jostakin hatarasti tutusta. Luonnon kuva ja kieli on aina ihmiselle saavuttamaton.<div class="blogger-post-footer"><img width='1' height='1' src='https://blogger.googleusercontent.com/tracker/5333975543518433055-2987253847153392683?l=ohj0cael.blogspot.com' alt='' /></div>Edgarhttp://www.blogger.com/profile/12119869194176012215noreply@blogger.com3tag:blogger.com,1999:blog-5333975543518433055.post-63825242278481365692010-09-23T09:21:00.002+03:002011-06-18T13:07:26.474+03:00Pirstoutunut aika kattojen yllä<br />nuo pimenevät syysillat, muistan ne kyllä<br />valkoiset lakit komeroissa<br /><br />Tehtiin kaikkea, voit vain kuvitella<br />mahtailevan löytöretkeilijän rohkeudella<br />nuoret mielet kuulaina<br /><br />Valokuvia ja kaksi skumppapulloa<br />hetken herrana ja onnellisena orjana<br />persikkaisessa sateessa<br /><br />Pirstoutunut aika kattojen yllä<br />nuo yöt ovat menneet, mutta muistan ne kyllä<br />kun taivas on kirkkaana<div class="blogger-post-footer"><img width='1' height='1' src='https://blogger.googleusercontent.com/tracker/5333975543518433055-6382524227848136569?l=ohj0cael.blogspot.com' alt='' /></div>Edgarhttp://www.blogger.com/profile/12119869194176012215noreply@blogger.com9tag:blogger.com,1999:blog-5333975543518433055.post-42056897584674555292010-08-28T16:09:00.001+03:002010-08-28T16:10:16.810+03:00<a onblur="try {parent.deselectBloggerImageGracefully();} catch(e) {}" href="http://4.bp.blogspot.com/_tBPkl7N16zk/THkKljySt_I/AAAAAAAAACQ/dchTfjezvIk/s1600/img015.jpg"><img style="display:block; margin:0px auto 10px; text-align:center;cursor:pointer; cursor:hand;width: 203px; height: 320px;" src="http://4.bp.blogspot.com/_tBPkl7N16zk/THkKljySt_I/AAAAAAAAACQ/dchTfjezvIk/s320/img015.jpg" border="0" alt=""id="BLOGGER_PHOTO_ID_5510447259442132978" /></a><div class="blogger-post-footer"><img width='1' height='1' src='https://blogger.googleusercontent.com/tracker/5333975543518433055-4205689758467455529?l=ohj0cael.blogspot.com' alt='' /></div>Edgarhttp://www.blogger.com/profile/12119869194176012215noreply@blogger.com0tag:blogger.com,1999:blog-5333975543518433055.post-67586423026253180792010-07-20T21:37:00.002+03:002010-07-21T02:56:07.577+03:00Ohi tuulimyllyn ja tyrskivän kosken<br />parun onneani, pyöräilen<br />Yhä nopeampaa, ohi kaurapeltojen<br />Ohi Lemmittylän läntisen<br /><br />Punaisella perunakellarilla<br />Piirrän lankkuun muotokuvani<br />turvonneet kasvot ja muuriin<br />hakkaan lapsekkaan henkeni<br /><br />Ohi aistiharhan ja mullan maan<br />parun onneani, kirun<br />Ali viiman ja yhä hiljempaa<br />raskaissa vesissä virun<div class="blogger-post-footer"><img width='1' height='1' src='https://blogger.googleusercontent.com/tracker/5333975543518433055-6758642302625318079?l=ohj0cael.blogspot.com' alt='' /></div>Edgarhttp://www.blogger.com/profile/12119869194176012215noreply@blogger.com2tag:blogger.com,1999:blog-5333975543518433055.post-36010200667914032832010-05-20T11:59:00.004+03:002010-08-26T19:50:01.670+03:00Mietin, voiko yöhön luisua<br />voiko katulamppuun vangita<br />Ennen kirkkautta riisua<br />tai maukastakaan juopumusta katua<br /><br />Voiko sumuseinään eksyä<br />hetken vaeltaa tai viipyä<br />laiturilla lahkeet märkinä<br />Noina paljaina, polttavina kesinä<div class="blogger-post-footer"><img width='1' height='1' src='https://blogger.googleusercontent.com/tracker/5333975543518433055-3601020066791403283?l=ohj0cael.blogspot.com' alt='' /></div>Edgarhttp://www.blogger.com/profile/12119869194176012215noreply@blogger.com7tag:blogger.com,1999:blog-5333975543518433055.post-31210596942538230312010-05-05T17:49:00.001+03:002010-05-05T17:51:27.129+03:00<a onblur="try {parent.deselectBloggerImageGracefully();} catch(e) {}" href="http://1.bp.blogspot.com/_tBPkl7N16zk/S-GF3dYYlTI/AAAAAAAAACA/SihziQnka0w/s1600/img006.jpg"><img style="display:block; margin:0px auto 10px; text-align:center;cursor:pointer; cursor:hand;width: 263px; height: 320px;" src="http://1.bp.blogspot.com/_tBPkl7N16zk/S-GF3dYYlTI/AAAAAAAAACA/SihziQnka0w/s320/img006.jpg" border="0" alt=""id="BLOGGER_PHOTO_ID_5467798610430694706" /></a><div class="blogger-post-footer"><img width='1' height='1' src='https://blogger.googleusercontent.com/tracker/5333975543518433055-3121059694253823031?l=ohj0cael.blogspot.com' alt='' /></div>Edgarhttp://www.blogger.com/profile/12119869194176012215noreply@blogger.com2tag:blogger.com,1999:blog-5333975543518433055.post-16279306119929989662010-04-29T14:29:00.003+03:002010-08-26T19:50:49.219+03:00Naapurilta varastettiin polkupyörä<br />ei se kallis ollut<br />sellainen vanha ja ihan tavallinen<br />mutta että varastettiin<br />Nyt joku pyöräilee sillä Hesperian puistoon<br />moikkaa tovereita<br />hämmästelee kun on niin aurinkoista<br />kuinka tölkki sihahtaa<br />Ehkä se kieppuu auringonnousuun<br />kostealla nurmikolla liukastelee<br />nauraa kukkahameille ja unohtaa pyörän<br />sammahtaa onnellisena Hietsuun<br /><br />Naapurilta varastettiin polkupyörä<br />sellainen ihan tavallinen<br />nyt naapuri istuu mun ikkunalaudalla<br />tsiigailee, on niin aurinkoista<div class="blogger-post-footer"><img width='1' height='1' src='https://blogger.googleusercontent.com/tracker/5333975543518433055-1627930611992998966?l=ohj0cael.blogspot.com' alt='' /></div>Edgarhttp://www.blogger.com/profile/12119869194176012215noreply@blogger.com10tag:blogger.com,1999:blog-5333975543518433055.post-78492436174364199972010-04-23T00:33:00.003+03:002010-04-24T22:15:16.202+03:00suljettujen ovien edessä<br />pimeä verhoaa maan<br />harmoniset yläsävelsarjat<br />ja katse ainoastaan<br /><br />katulamput leimahtavat<br />nouset kuin Fanny Elssler<br />varpaillasi leijut<br />- kuin ihana, ihana Elssler<br /><br />aina heleään loppusoittoon<div class="blogger-post-footer"><img width='1' height='1' src='https://blogger.googleusercontent.com/tracker/5333975543518433055-7849243617436419997?l=ohj0cael.blogspot.com' alt='' /></div>Edgarhttp://www.blogger.com/profile/12119869194176012215noreply@blogger.com9tag:blogger.com,1999:blog-5333975543518433055.post-25946306615284222872010-04-17T17:08:00.000+03:002010-04-17T17:09:49.476+03:00<a onblur="try {parent.deselectBloggerImageGracefully();} catch(e) {}" href="http://1.bp.blogspot.com/_tBPkl7N16zk/S8nBBzwKJQI/AAAAAAAAAB4/OVJC9kBzoIQ/s1600/img004.jpg"><img style="display:block; margin:0px auto 10px; text-align:center;cursor:pointer; cursor:hand;width: 258px; height: 320px;" src="http://1.bp.blogspot.com/_tBPkl7N16zk/S8nBBzwKJQI/AAAAAAAAAB4/OVJC9kBzoIQ/s320/img004.jpg" border="0" alt=""id="BLOGGER_PHOTO_ID_5461108259979666690" /></a><div class="blogger-post-footer"><img width='1' height='1' src='https://blogger.googleusercontent.com/tracker/5333975543518433055-2594630661528422287?l=ohj0cael.blogspot.com' alt='' /></div>Edgarhttp://www.blogger.com/profile/12119869194176012215noreply@blogger.com2tag:blogger.com,1999:blog-5333975543518433055.post-11832586392983780602010-04-17T16:43:00.002+03:002010-04-24T22:15:40.912+03:00Uittaa varpaita karvaassa veessä<br />aaltojen nosteessa ja humussa<br />Kun lämpökin jo hiipii hiljaa pois<br />ja Louresin kelmeä aurinko<br />turkoosien kaakeleiden linjaa<br />se kuiskii hyvästien sarjansa<div class="blogger-post-footer"><img width='1' height='1' src='https://blogger.googleusercontent.com/tracker/5333975543518433055-1183258639298378060?l=ohj0cael.blogspot.com' alt='' /></div>Edgarhttp://www.blogger.com/profile/12119869194176012215noreply@blogger.com0tag:blogger.com,1999:blog-5333975543518433055.post-87974998096932347482010-04-15T20:33:00.002+03:002010-04-15T20:36:29.265+03:00<span style="font-weight:bold;">Aluksi</span><br /><br />Käsittelen tässä analyysissani Leena Krohnin (s. 1947) romaania Unelmakuolema (Teos, 2004). Pyrin analyysissani keskittymään erityisesti kerrontaan ja fokalisaatioon. Aloitan analyysini teoksen yleisellä kuvauksella ja päätän analyysini pohtimalla Unelmakuoleman teemojen merkityksiä ja suhdetta arkitodellisuuteemme.<br /><br />Krohn on laajassa tuotannossaan tarkastellut ihmisen suhdetta itseensä, todellisuuteen ja luontoon, moraalia, kuolemaa, todellisuuden ja harhan rajoja sekä elämän ongelmaa erityisesti keinoälyn muotoja tarkastelemalla. Krohn on syvä pohdiskelija, joka harrastaa yliluonnollisten ilmiöiden erittelyä ja tutkimusmatkoja tieteismaailman piiriin. (Nevaluoma, 2000.) Unelmakuolema ei tee näihin aiheisiin ja teemoihin poikkeusta: Se on pohdiskeleva kertomus ihmisen pienuudesta kuoleman, kuolemattomuuden ja nyky-yhteiskunnan herättämien kysymysten edessä.<br /><br />Teoksen lukuisat ihmiskohtalot aina ääniä päänsä sisällä kuulevasta äänitarkkailijasta häpeävään fasilitoijaan nivoutuvat yhteen kuvauksessa Luciasta, unettomuudesta kärsivästä nukutuslääkäristä. Lucia työskentelee teoksen kolmessa keskeisessä kuolemaa ja kuolemattomuutta edustavassa hoitolaitoksessa. Unelmakuolema, eli nimettömäksi jäävän kaupungin eutanasiakeskus tarjoaa gourmet-kuoleman sitä kaipaaville, myös nuorille ja terveille. Pakastamoksi taasen kutsutaan kryoniikkalaitosta, jossa syväjäädytetään tuoreet vainajat odottamaan otollista hetkeä uudelle heräämiselle. Kaupunginsairaalassa Lucia nukuttaa potilaita, jotka odottavat tavallisia kirurgisia operaatioita parantuakseen ja voidakseen jatkaa elämäänsä normaaliin tapaan.<br /><br />Kolmen hoitolaitoksen, mielenterveyshäiriöiden ja unettomuuden lisäksi teoksen viisikymmentä lukua käsittelevät muun muassa Lucian kuolleen ystävättären poikaa Naraa, eräänlaista anarkistiryhmää Tuhatjalkaisia sekä brutaalia taidetta ja tositelevisiota. Unelmakuolemassa merkittäviä ilmiöitä ovat myös paranormaali ilmiö talvikimalainen sekä "lentävä vanhuus", maailmalla nopeasti leviävä pandemia.<br /><br /><span style="font-weight:bold;">Ekstra- ja heterodiegeettinen kertoja</span><br /><br />Unelmakuoleman kerronta etenee verkkaisesti pääasiassa kuvailun ja dialogin avulla. Suuria harppauksia eteenpäin ei oteta, eikä teoksessa esiinny ennakointia. Lyhyitä takaumia esiintyy tiuhaan, esimerkiksi kolmannessa luvussa palataan usein muutaman tunnin tai viikon takaisin tapahtumiin kertojan tehdessä ajallisia yhteenvetoja:<br /><br /><span style="font-style:italic;">Lucia oli katsonut uutiset ja nukahtanut eläkevakuutuksia käsittelevän paneelin aikana. -- Mutta nyt paratiisisaarella jossain Micronesiassa oli käynnissä nuorallakävelykilpa</span> (U, 14.)<br /><br /><span style="font-style:italic;">Lucia arveli, että jos hän ei sinä yönä enää saisi nähdä omia uniaan, ainakin hän voi lueskella esi-isänsä unia. -- Serkku oli löytänyt isoisänisän muistiinpanot kirjahyllystään</span> (U, 15.)<br /><br />Tarinassa ei juuri ole sisäkkäisiä kertomuksia, ellei sitten tällaisiksi lasketa juuri Lucian esi-isän Leopoldin unikirjoituksia, joista monet ovat itsessään pieniä tarinoita unien maailmoista. Sen sijaan jokainen romaanin viidestäkymmenestä luvusta on kuin oma pieni kertomuksensa, ja näiden yksittäisten kertomusten ymmärtämiseksi on hahmotettava usean eri kehityslinjan muodostama kokonaisuus.<br /><br />Unelmakuolemasta on erotettavissa ainakin kaksi eri kertojaa. Kaikissa luvuissa lukuun ottamatta "Retinaa" esiintyy hieman taka-alalle vetäytyvä ekstra- ja heterodiegeettinen kertoja. Se ei kommentoi tai ota kantaa ympäröiviin tapahtumiin, vaan se tyytyy kuvaamaan ja toteamaan kuluvien ja jo menneiden tapahtumien kulun:<br /><br /><span style="font-style:italic;">Lucia valitsi ravintolassa aina, mikäli mahdollista, saman salin, jonka ikkunat antoivat itään ja pohjoiseen. Se oli valoisa ja rauhallinen huone, ei kuuma kesälläkään. Sisustus ei ollut vuosien varrella juuri muuttunut.</span> (U, 110.)<br /><br />Ekstra- ja heterodiegeettisyydestään huolimatta kertoja ei siis tiedä kaikkea siitä maailmasta, josta hän kertoo. Kun ”kaikkitietävän” kertojan ominaisuuksiin kuuluu, että se voi simultaanisesti seurata tapahtumien kulkua menneisyydessä, nykyisyydessä ja tulevassa, niin Unelmakuolemassa kertojan tietämys rajoittuu vain menneeseen ja käsillä olevaan hetkeen. Huolimatta hieman rajoittuneesta näkökulmastaan kertojaa voi luonnehtia luotettavaksi sen taustalla pysyttelevän luonteen vuoksi. Kertoja on vastuussa siteeraamisesta ja muistiin merkitsemisestä, eikä tarina anna lopullisen yhtenäisyytensä vuoksi merkkejä siitä, että kerronta olisi jättänyt jotain oleellista merkitsemättä. Tarinassa ei ole myöskään havaittavissa ristiriitoja.<br /><br /><span style="font-weight:bold;">Kertojafokalisoija</span><br /><br />Lähes koko romaanin läpi toimii myös kertojafokalisoija, joka havainnoi tapahtumia niiden ulkopuolelta. Useimmiten fokalisoituna toimii Lucia ja tämän toimintaympäristö, mutta myös Nara ja muut romaanin henkilöt, paikat ja tilanteet saavat oman osansa. Unelmakuolemassa kerronta on hienovaraista - oikeaa ja väärää, hyvää ja pahaa ei juurikaan erotella. Sen sijaan Lucia ja Nara ottavat reilusti kantaa tapahtumiin henkilöfokalisoijina. <br /><br />Lucian henkilölokalisaatio käyttää tasaisesti kaikkia kolmea fokalisoinnin muotoa, havainnon, psykologisen ja ideologisen fasettia. Seuraavasta katkelmasta on erotettavissa ne kaikki:<br /><br /><span style="font-style:italic;">Lucia -- kiinnitti huomionsa nuoreen tyttöön, joka istui häntä vastapäätä ja jolla oli sylissään pieni koira. Tyttökin oli viehättävä, mutta Lucia katseli silti enemmän hänen koiraansa. Se oli pienikokoinen, sileäkarvainen otus, jolla oli isot perhosmaiset korvat ja tummat kirkkaat silmät. Sen rotua hän ei osannut nimetä. Koiralla oli kauniit kasvot - tosiaankin kasvot - henkevät, tarkkaavaiset ja älykkäät. -- Lucia olisi kovin mielellään halunnut tietää, millaisena hän eläimelle näyttäytyi. Hän huomasi toivovansa, että koira hyväksyisi hänet, jopa pitäisi hänestä ja hänen hajustaan… </span>(U, 158.)<br /><br />Havainnon fasetti ilmenee kappaleessa Lucian näköaistin luoman kuvan, koiran tarkkana kuvailuna. Psykologinen fasetti puolestaan ilmenee Lucian uskomuksena koiran sileäkarvaisuudesta ja älykkyydestä (kognitiivinen alue). Emotiivista aluetta fokalisoija kuvaa Lucian halussa olla koiran silmissä hyväksytty. Koiran pään kutsuminen korostetusti ”kauniiksi kasvoiksi” kertoo arvopohjasta, jossa koiralle annetaan mielekäs, merkittävä asema nisäkäslajina (ideologinen fasetti). Kappaleessa Arvokas elämä ja merkityksellinen sielu käsittelen tarkemmin ideologista fasettia Unelmakuolemassa.<br /><span style="font-weight:bold;"><br />Retina</span><br /><br />Retina on anatominen nimitys silmän verkkokalvolle. Verkkokalvon rappeuduttua ihminen sokeutuu. Unelmakuoleman muulle kerronnalle poikkeuksellisesti Retina-luvun kertoja on minäkertoja, umpisokea taiteilija, kenties sama umpisokea taitelija kuin herra Lang luvussa Hommage 34. Retinassa intra- ja homodiegeettinen kertoja kuvaa sekä sokeuttaan että kenties myös kertojan rooliaan seuraavasti:<br /><span style="font-style:italic;"><br />Mikä yhdisti kaikki nuo ilmiöt? Minun silmäni ja minun mieleni. Minä näin likelle ja näin kauas, syvälle ja korkealle. Näin eri suuntiin etenevät tapahtumat ja niitä syleilevän määräämättömän valon. -- Minussa nähty muuttui näyksi, elämän ja kesän yltäkylläisyydeksi.</span> (U, 133)<br /><br />On mielenkiintoista, että juuri sokea taiteilija saa kunnian toimia minäkertojana yhdessä kappaleessa teosta, jossa läpi muiden lukujen kertoo ekstra- ja heterodiegeettinen kertoja. Ehkä tällä halutaan viitata luvuissa toistuviin uni- ja sielu-teemoihin. Kertoja on metaforisesti, metafiktiivisesti sokea taiteilija, jonka todellisuus vastaa enemmän näkevien ihmisten uni- ja sielunmaisemaa kuin värien ja valon kyllästämää todellisuutta. Toisaalta sokeus antaa fokalisaatiolle mielenkiintoisia merkityksiä. Fokalisaatiota kutsutaan usein erehdyksellisesti näkökulmaksi, vaikka näköhavainnon lisäksi Fokalisaatio sisältää muutkin aistitoiminnot ja eri fasetit. Erityisen hyvin tämä tulee ilmi juuri sokean miehen ollessa fokalisoija. Se ”näkee” kuvaamansa maailman muistinsa, tietämyksensä, kuulonsa ja tuntoaistinsa avulla.<br /><br />Intra- ja homodiegeettinen kertoja on usein epäluotettava kertoja osallisuutensa ja rajoittuneen tietoisuutensa, subjektiivisuutensa vuoksi. Kertojan kuvailemat tapahtumat (oma lapsuus, sokeutuminen ja sokean elämä) eivät ole merkityksellisiä Unelmakuoleman juonen kannalta, eikä luvulla ole muuta yhteyttä kokonaisuuden muodostavaan tarinaan kuin kertojan oletettu tunnistus herra Langiksi. Miksi herra Lang kuvailisi lapsuutensa lukijalle vääristyneesti muutoin kuin tapahtumien kaukaisuuden vuoksi? Langia on vaikea kuvailla tahallisesti epäluotettavaksi kertojaksi eikä Langin tehtävänä olekaan lisätä tietoa lopulliseen lukija konstruoimaan tarinaan, vaan pysäyttää lukija pohtimaan hetkeksi sokean ihmisen ja kenties myös kertojan kokemusmaailmaa.<br /><br /><span style="font-weight:bold;">Arvokas elämä ja merkityksellinen sielu</span><br /><br />Unelmakuoleman fokalisoija on jo aiemmin käsitellyn koira-esimerkin lisäksi muutenkin arvoiltaan kaikkea tiedostavaa elämää kunnioittava. Tämä näkyy erityisesti romaanin ikuisen elämän ja peruuttamattoman kuoleman tematiikassa. Lucian pohdinta kuolemasta kolmen eri hoitolaitoksen kierteessä on ennen kaikkea pohdintaa elämästä - kuinka elämä ei saisi päättyä ennen aikojaan sen arvokkuuden vuoksi ja kuinka kaiken tulisi loppua arvokkaasti sitten, kun lähtemisen aika on.<br /><br />Konkreettinen esimerkki henkilöfokalisoijan elämän arvostuksesta löytyy luvusta ”Uusi bakkanaalia”. Siinä Nara lähtee tyttöystävänsä ja tämän ystävän kanssa veri- ja viinifestivaaliin, jossa teatterin lavalla juovutaan, teurastetaan eläimiä, valetaan keho ja vaatteet eläinten verellä, riisuudutaan, tanssitaan teurastettujen ruhojen päällä ja poltetaan kahden ihmisvainajan paloitellut ruumiit. Taidetempaus ja piittaamattomuus elämästä asetetaan kuvottavaan valoon Naran fokalisaation avulla. Nara on järkyttynyt illan tapahtumista (”- Minä lähden! Nara huudahti kauhuissaan. -- Mitä eläinten oli määrä esittää heille? Omaa kuolemaansa.” (U, 164.)) ja järkytys muuttuu vihaksi, kun hän näkee toisessa ihmisruumiissa oman äitinsä: ”Noinko häväistiin ja tallottiin kulunut, alaston ruumis, josta Nara kerran oli vedetty valoon ja elämään? -- Kauhun ja raivon ulina kirposi Naran kurkusta ennen kuin hän lysähti penkkirivien väliin.” (U, 166.)<br /><br />Elämän ja kuoleman tematiikkaa sivuten Unelmakuolemassa pohditaan paljon myös sielun ja ihmisen sisäisen maailman merkitystä. Kertojalle sielu on selvästikin jotakin merkityksellistä, ei sille muuten uhrattaisi niin suurta osaa. Miksi muuten Retina-luvussa keskityttäisiin kokonaan herra Langin sisäiseen maailmaan? Sielu mainitaan jopa motossa: ”Mitä kannattaa / vapauttaa itsensä elämästä, / kun yksikään sielu ei kuitenkaan / voi päästä pakoon / elämän ikuisuutta”. Kertojafokalisoija tekee sielusta tärkeän epäsuoralla ja suoralla esityksellä (mimesis), joilla Lucia asiaa pohtii:<br /><br /><span style="font-style:italic;">Ruumisko? Eikö ollut epätäsmällistä väittää, että madolla on ruumis? -- Vai oliko ihmisen laita toisin? Oliko hänen ruumiinsa, niin kuin Lucia tahtoi ajatella, vain hänen minuutensa hetkellinen materialisaatio?</span> (U, 57.)<br /><br /><span style="font-style:italic;">Arvelette, että kuoleman jälkeen tulee ei-mitään, täydellinen unohdus. -- Entä jos ei tulekaan? -- En puhu tuonpuoleisesta, puhun tajunnasta ja sen jatkuvuudesta. Se on sitkeä, se ei ehkä heti sammukaan.</span> (U, 100.)<br /><br />Sielun ja sisäisen maailman merkitystä pohditaan Lucian ja herra Langin pohdiskelujen lisäksi myös kuvauksessa Narasta. Seuraavassa osassa esittelen tarkemmin Naran hahmoa ja kohtaloa romaanissa.<br /><br /><span style="font-weight:bold;">Nara</span><br /><br />Unelmakuoleman ekstra- ja heterodiegeettinen kertoja ei juurikaan kuvaile hahmojaan, vaan identifioi nämä enemminkin näiden ajatuksista ja teoista. Kuten jo aikaisemmin todettua, Unelmakuoleman henkilökaarti pyörii pääasiassa Lucian ja tämän työn ympärillä. Jo aiemmista teoksista tuttuja henkilöitä ovat paradokseja keräävä tohtori Umbra sekä tohtori Keinolampi ja nuori Håkan Pereat mundus -romaanista. Lucian potilailla on mitä mielenkiintoisimpia tarinoita ja elämiä taustallaan, mutta ehkä kiinnostavin kaikista Unelmakuoleman hahmoista on kuitenkin Nara. Nara ja tämän yleisinhimillyys sekä pohdinta todellisuuden luonteesta toimivat toistuvina motiiveina läpi romaanin.<br /><br />Lucialle, jonka mielestä Naran silmät ovat surulliset ja janoiset, Nara edustaa jotakin lapsuuden saavuttamatonta tietoa: <br /><br /><span style="font-style:italic;">Lucialla oli sellainen käsitys, että kun lapsi oppii puhumaan, hänen puheestaan tihkuu salaisuuksia, jos vain keskittyy kuulemaan. -- Nara, joka oli Lucian vastikään kuolleen ystävättären poika, oli Lucian mielessä jäänyt vartuttuaankin samalle sijalle. Pienen Naran luona Lucia oli aavistellut tietoa, johon ei täysikasvuisella ollut enää pääsyä.</span> (U, 59.)<br /><br />Millaista tämä tieto sitten on? Nara tunnistaa ympärillään ”aaveita”. Narasta todellisuus ei ole konkretiaa tai materiaalia, vaan todellisuus elää ihmismielissä, ja ”juuri mieliin aaveet vaikuttavat”. (U, 78.) Naralle aaveet ovat mielikuvia, ihmisen kuvia ja kuvajaisia, ihmisen käsityksiä itsestään. <br /><br />Päivisin Nara kulki kilometrimäärin Keskuspuistossa, aina yksin. Metsäpolulla aaveet jättivät Naran rauhaan. Puut, kivet ja kalliot olivat lujia, eheitä ja tosia. Niillä ei ollut aaveita, sillä niillä ei ollut mielipiteitä, tajuntaa vain. -- Niin paljon puhuttiin ihmisen älystä, mutta kasvikunta edusti Naran mielestä syvempää henkisyyttä. Niiden äly oli mitätöntä, universaalia. (U, 191.)<br /><br />”Nara näki jo harhan tuolle puolen. Ihminen ei ollut inhimillinen, eikä ollut hänen yhteiskuntansakaan.” (U, 105.) Nara on pettynyt ihmiskuntaan ja päätyy haaveilemaan elämästä kasvikunnan osana, rauhallisena sammaleena tai tähkäpäänä. Narasta on ”onnettomuus syntyä ihmiseksi, onnettomuus elää ihmisenä”. (U, 202.) On mielenkiintoista, että vaikka Naran nimi merkitsee juuri ihmistä, tämä päätyy haaveilemaan olemattomuudesta: Nara ”ymmärsi ymmärtäneensä jo kauan, että ”minä” on vain oman tietämättömyyden luoma käsite, olettamus, jolla ei ole perustaa eikä todellisuuspohjaa.” (U, 95-96.) Naran mielestä olisi parasta, jos saisi olla olematta. Hän alkaa nähdä kuoleman tulena, joka polttaa ihmisestä kaiken kuonan. ”Että kuolema oli jää, joka puhdisti sen, mikä oli epäpuhdasta.” (U, 192.)<br /><br />Naran omaksuttua tällaisen ajatusmaailman (jossa olisi parasta olla olematta eikä häntä ”varsinaisesti edes ole”) ei yllätä, että hän hakeutuu Unelmakuolemaan täytettyään vaadittavat kaksikymmentäviisi vuotta. Unelmakuolemassa Nara kuitenkin päätyy keskustelemaan juuri Lucian kanssa kuolemastaan, eikä Lucia anna Naralle lupaa kuolla. Luciaan ei tehoa edes Naran muistama individuaalisen ajattelun huipentuma, lainaus tohtori Glasilta: ”Oikeus kuolla on paljon tärkeämpi ja luovuttamattomampi ihmisoikeus kuin se että saa työntää lapun vaaliuurnaan.” (U, 201.) Lucian aneluiden jälkeen Nara lupaa odottaa vuoden, ennen kuin tappaa itsensä. Ihmiskunnan tulevaisuudelle annetaan avoin loppu.<br /><br /><span style="font-weight:bold;">Lopuksi</span><br /><br /><span style="font-style:italic;">Kohtaisiko kuolema hänet sisältä vai yllättäisikö se ulkopäin? Kuolemako muka? Aivan yhtä hyvin Lucia olisi voinut sanoa: elämä. Sillä elämästähän ja sen ominaisuuksista oli kysymys, yksinomaan elämästä.</span> (U, 58.)<br /><br />Unelmakuoleman kerronta ja fokalisaatio koostuvat kumpainenkin kahdesta osasta. Kaikessa kerronnassa korostetaan elämän olevan kokonaisuutena hahmoille lähes yhdentekevää - ainoastaan herra Lang, Lucia ja Nara tuntuvat ymmärtäneen, että jokin on peruuttamattomasti pielessä. Unelmakuoleman ideologinen fasetti on hyvin vahva ja ennen kaikkea Unelmakuolema onkin moraalinen kannanotto. Se puhuu heikkojen puolesta nostaessaan eläimet tiedostaviksi olennoiksi ja antaessaan sokealle miehelle minäkertojan roolin teoksen ainoassa minämuotoisessa luvussa. Se muistuttaa sielun olemassaolosta ja haavoittuvaisuudesta Naran halussa olla olematta ja kokemuksissa äidin kuolemasta.<br /><br />Unelmakuolema on Krohnille tyypillistä pehmeää, modernistista, moniulotteista ja fantasiamaista science fictionia. Vaikka teoksessa on paljon piirteitä tieteiskirjallisuudesta, se ei kuitenkaan kuvaa varsinaisesti tulevaisuutta, vaan ennemminkin omaa aikaamme: kryoniikkalaitos, taiteen omavaltainen raakuus, tosi-tv sosiaalipornona ja itsemurha oleellisena ihmisoikeutena (näin muutaman esimerkin mainitakseni) kuvaavat vain äärimmilleen vietyinä jo olemassa olevaa arvomuutosta kohti individualistista maailmankuvaa sekä ihmisen eettistä rappiota. Elämä on menettänyt merkityksensä, eikä ihminen osaa kunnioittaa edes kuolemaa.<div class="blogger-post-footer"><img width='1' height='1' src='https://blogger.googleusercontent.com/tracker/5333975543518433055-8797499809693234748?l=ohj0cael.blogspot.com' alt='' /></div>Edgarhttp://www.blogger.com/profile/12119869194176012215noreply@blogger.com2tag:blogger.com,1999:blog-5333975543518433055.post-60347954110526719952010-04-02T12:32:00.003+03:002010-04-24T22:15:59.601+03:00olla olemassa<br />todistaa rappio<br />tyly sieluttomuus<br /><br />siinä on kärsimys<div class="blogger-post-footer"><img width='1' height='1' src='https://blogger.googleusercontent.com/tracker/5333975543518433055-6034795411052671995?l=ohj0cael.blogspot.com' alt='' /></div>Edgarhttp://www.blogger.com/profile/12119869194176012215noreply@blogger.com3tag:blogger.com,1999:blog-5333975543518433055.post-63845905800863666132010-03-30T18:12:00.000+03:002010-03-30T18:13:19.278+03:00<a onblur="try {parent.deselectBloggerImageGracefully();} catch(e) {}" href="http://3.bp.blogspot.com/_tBPkl7N16zk/S7IVBlpojoI/AAAAAAAAABw/IlxlclT-0nU/s1600/img003.jpg"><img style="display:block; margin:0px auto 10px; text-align:center;cursor:pointer; cursor:hand;width: 234px; height: 320px;" src="http://3.bp.blogspot.com/_tBPkl7N16zk/S7IVBlpojoI/AAAAAAAAABw/IlxlclT-0nU/s320/img003.jpg" border="0" alt=""id="BLOGGER_PHOTO_ID_5454445215729880706" /></a><div class="blogger-post-footer"><img width='1' height='1' src='https://blogger.googleusercontent.com/tracker/5333975543518433055-6384590580086366613?l=ohj0cael.blogspot.com' alt='' /></div>Edgarhttp://www.blogger.com/profile/12119869194176012215noreply@blogger.com1tag:blogger.com,1999:blog-5333975543518433055.post-67304648055359225632010-03-23T14:52:00.001+02:002010-03-23T14:52:45.052+02:00<a onblur="try {parent.deselectBloggerImageGracefully();} catch(e) {}" href="http://4.bp.blogspot.com/_tBPkl7N16zk/S6i5jxomCNI/AAAAAAAAABo/F4BTj5EL5fc/s1600-h/img002.jpg"><img style="display:block; margin:0px auto 10px; text-align:center;cursor:pointer; cursor:hand;width: 258px; height: 320px;" src="http://4.bp.blogspot.com/_tBPkl7N16zk/S6i5jxomCNI/AAAAAAAAABo/F4BTj5EL5fc/s320/img002.jpg" border="0" alt=""id="BLOGGER_PHOTO_ID_5451811373202147538" /></a><div class="blogger-post-footer"><img width='1' height='1' src='https://blogger.googleusercontent.com/tracker/5333975543518433055-6730464805535922563?l=ohj0cael.blogspot.com' alt='' /></div>Edgarhttp://www.blogger.com/profile/12119869194176012215noreply@blogger.com0tag:blogger.com,1999:blog-5333975543518433055.post-41710974284866121622010-03-13T10:21:00.001+02:002010-03-13T10:21:00.148+02:00<a onblur="try {parent.deselectBloggerImageGracefully();} catch(e) {}" href="http://3.bp.blogspot.com/_tBPkl7N16zk/S5o6rKMa7kI/AAAAAAAAABY/EHVGH8FpAmI/s1600-h/img013.jpg"><img style="display:block; margin:0px auto 10px; text-align:center;cursor:pointer; cursor:hand;width: 237px; height: 320px;" src="http://3.bp.blogspot.com/_tBPkl7N16zk/S5o6rKMa7kI/AAAAAAAAABY/EHVGH8FpAmI/s320/img013.jpg" border="0" alt=""id="BLOGGER_PHOTO_ID_5447731212403273282" /></a><div class="blogger-post-footer"><img width='1' height='1' src='https://blogger.googleusercontent.com/tracker/5333975543518433055-4171097428486612162?l=ohj0cael.blogspot.com' alt='' /></div>Edgarhttp://www.blogger.com/profile/12119869194176012215noreply@blogger.com4tag:blogger.com,1999:blog-5333975543518433055.post-81009253084786401402010-03-12T12:35:00.001+02:002010-03-12T12:37:45.376+02:00<a onblur="try {parent.deselectBloggerImageGracefully();} catch(e) {}" href="http://4.bp.blogspot.com/_tBPkl7N16zk/S5oZcexKBwI/AAAAAAAAAAo/w7wJHUqCXko/s1600-h/img012.JPG"><img style="display:block; margin:0px auto 10px; text-align:center;cursor:pointer; cursor:hand;width: 239px; height: 320px;" src="http://4.bp.blogspot.com/_tBPkl7N16zk/S5oZcexKBwI/AAAAAAAAAAo/w7wJHUqCXko/s320/img012.JPG" border="0" alt=""id="BLOGGER_PHOTO_ID_5447694676344309506" /></a><div class="blogger-post-footer"><img width='1' height='1' src='https://blogger.googleusercontent.com/tracker/5333975543518433055-8100925308478640140?l=ohj0cael.blogspot.com' alt='' /></div>Edgarhttp://www.blogger.com/profile/12119869194176012215noreply@blogger.com0tag:blogger.com,1999:blog-5333975543518433055.post-10251835557207032012010-03-11T13:07:00.004+02:002010-04-24T22:16:17.438+03:00Istuimme ringissä ja aistimme<br />kuinka siniset liekit ritisivät <br />kuinka Minea ratsasti ja tanssi<br />luoden lämpöä orpoihin sydämiin<br />kuinka tanssi yltyi ja lopulta<br />ainoa valonlähde hiipui<br /><br />Kissantappovideota ei ollutkaan<br />oli vain avantgarde ja Chris Burden<br />Minea ja tämä punaliivinen seurue<br />kehään ajettu<br /><br />--<br /><a href="http://runoruno.vuodatus.net">Runotorstain</a> haasteena tuli.<div class="blogger-post-footer"><img width='1' height='1' src='https://blogger.googleusercontent.com/tracker/5333975543518433055-1025183555720703201?l=ohj0cael.blogspot.com' alt='' /></div>Edgarhttp://www.blogger.com/profile/12119869194176012215noreply@blogger.com5tag:blogger.com,1999:blog-5333975543518433055.post-28392675263328652432009-12-11T13:21:00.000+02:002010-10-11T20:33:38.698+03:00Istua nenä kiinni Café Espan ikkunassa<br />puhaltaa siihen huurua katsoa karvaaseen harmauteen<br />ja sitä yhtä onnellista paria katoksen alla<br /><br />Olen aina rakastanut liikkuvaa kuvaa<br />se kertoo enemmän kuin erheelliset tekstitykset<br />tai vieraan kielen monimutkaiset konsonanttisanat<div class="blogger-post-footer"><img width='1' height='1' src='https://blogger.googleusercontent.com/tracker/5333975543518433055-2839267526332865243?l=ohj0cael.blogspot.com' alt='' /></div>Edgarhttp://www.blogger.com/profile/12119869194176012215noreply@blogger.com0tag:blogger.com,1999:blog-5333975543518433055.post-73604281753918908662009-11-21T13:04:00.000+02:002010-10-11T20:36:52.603+03:00Puhutaan tyhjyydestä, katkenneista hetkistä<br />vanhuuden mukanaan tuomasta ajattomuudesta<br />Kukaan ei jää odottamaan<br />juoksee<br />mutta ei saa kiinni<br /><br />Välinpitämättömyyttä se on<br />voisi minut jo ampua<br />kun ei ikävöi mennyttä <br />vaan muistoja<div class="blogger-post-footer"><img width='1' height='1' src='https://blogger.googleusercontent.com/tracker/5333975543518433055-7360428175391890866?l=ohj0cael.blogspot.com' alt='' /></div>Edgarhttp://www.blogger.com/profile/12119869194176012215noreply@blogger.com0tag:blogger.com,1999:blog-5333975543518433055.post-55802776134545425962009-11-13T16:58:00.000+02:002010-10-11T20:37:48.089+03:005 cl giniä<br />2 tippaa Peach bitteriä<br />Koristeena kaksi tuoretta mintun oksaa<br /><br />Tarjoillaan jäillä,<br />kun ilta on tyyni eikä aurinko sulata parveketta<br />kun ruoho ei vielä kuiskuttele kosteuttaan<br />eikä naapurin Liisa ole saanut verhoja auki.<br /><br />2 osaa kuivaa vermuttia<br />1 osa Kirschiä<br />½ tl mansikkasiirappia<br /><br />Tarjoillaan kaksinkertaisesta cocktaillasista,<br />kun Liisa huutelee postiluukusta<br />lapset lyövät toisiaan sählymailoilla ja<br />asunto-osakkeet jaetaan uudelleen.<div class="blogger-post-footer"><img width='1' height='1' src='https://blogger.googleusercontent.com/tracker/5333975543518433055-5580277613454542596?l=ohj0cael.blogspot.com' alt='' /></div>Edgarhttp://www.blogger.com/profile/12119869194176012215noreply@blogger.com0tag:blogger.com,1999:blog-5333975543518433055.post-31188618014939724582009-09-24T22:55:00.002+03:002010-10-11T20:24:59.101+03:00Kun muutan tästä kaupungista<br />ahdan mädäntyneen sieluni matkalaukkuun<br />Valitsen reitin ja tarkistan lähtevien junien aikataulun<br />Ilma on nihkeä, sarastus virheetön ja kuulas<br /><br />Turuhanskin laitamilla kumoan kantamukseni nurmelle<br />Oion matkasta voipuneet palaset ja paijailen niitä<br />lajittelen, haalin, kumuloin<br />Jään siihen lepäämään<div class="blogger-post-footer"><img width='1' height='1' src='https://blogger.googleusercontent.com/tracker/5333975543518433055-3118861801493972458?l=ohj0cael.blogspot.com' alt='' /></div>Edgarhttp://www.blogger.com/profile/12119869194176012215noreply@blogger.com0tag:blogger.com,1999:blog-5333975543518433055.post-6995816208186663482009-08-28T20:25:00.000+03:002010-10-11T20:28:22.576+03:00Se on kireä solmu, pieni kahvitahra<br />Hesarista taiteltu sormusrasia<br /><br />On valittava ajoissa.<br /><br />Makaan ammeessa, katselen varpaitani<br />istun ikkunalaudalla ja odotan kevättä<br /><br />On valittava nyt.<div class="blogger-post-footer"><img width='1' height='1' src='https://blogger.googleusercontent.com/tracker/5333975543518433055-699581620818666348?l=ohj0cael.blogspot.com' alt='' /></div>Edgarhttp://www.blogger.com/profile/12119869194176012215noreply@blogger.com0tag:blogger.com,1999:blog-5333975543518433055.post-12730703027014942612009-01-16T20:28:00.000+02:002010-10-11T20:31:36.286+03:00Sillä asemalla kuulutukset nauroivat<br />ja aurinko paistoi aina kirkkaana sisään läpi kupolin<br />sen lasisen ja paksun, jolle meidän piti kerran kiivetä,<br />ratkoa ihmisyyden syvin uumen, <br />nauraa ignoranteille kulkureille <br />antaa sitten elämälle anteeksi.<br /> <br />Sillä asemalla asteli nuori nainen latte kädessä<br />kiiruhti läpi ihmismassan kohti laituria 317<br />(vai olikohan se 315, en enää ole niin varma)<br />tiputti kahvinsa laiturille<br />otti miehensä vastaan suudelmin<br /><br />Poimin pahvimukin<br />laitoin kirjahyllyn toisiksi alimmalle hyllylle.<br />Nyt katselen sitä iltaisin ennen kuin annan itseni nukahtaa.<br />Ajattelen, että ihmisyyden onkaloissa on niin paljon enemmän.<br />Ettei tämä kaikki ehkä olekaan niin hävyttömän julmaa.<br /><br />En osaa vieläkään sanoa, mitä silloin oikeasti tapahtui<br />kun nuorta naista ja lattea ja tummaa miestä ei enää ollut<br />lopulta en vain kuullut enää mitään.<br />Ehkä kuulutukset nauroivat liian suurilla keuhkoilla.<div class="blogger-post-footer"><img width='1' height='1' src='https://blogger.googleusercontent.com/tracker/5333975543518433055-1273070302701494261?l=ohj0cael.blogspot.com' alt='' /></div>Edgarhttp://www.blogger.com/profile/12119869194176012215noreply@blogger.com0tag:blogger.com,1999:blog-5333975543518433055.post-49289270878647630742008-10-30T14:39:00.000+02:002010-10-11T20:40:00.969+03:00<span style="font-weight:bold;">Jumalat juhlivat öisin</span><br /><br />Vorkuta 1953<br />Luulin, että olimme tulleet perille<br />että mahtipontinen kumina hellittäisi pään sisässä<br /><br />Sosialistista realismia<br />Käden taive mustelmilla<br /><br />Validi ja silti niin teennäinen<br />punainen juova makasiinin seinässä<br />viimeiset kuonat<div class="blogger-post-footer"><img width='1' height='1' src='https://blogger.googleusercontent.com/tracker/5333975543518433055-4928927087864763074?l=ohj0cael.blogspot.com' alt='' /></div>Edgarhttp://www.blogger.com/profile/12119869194176012215noreply@blogger.com0tag:blogger.com,1999:blog-5333975543518433055.post-45218121067927376472008-10-23T16:23:00.000+03:002010-10-11T20:41:31.022+03:0002:57<br /><br />Sopertelin heikolla äänellä kertomuksia tulevasta<br />siitä kuinka tutkimattoman rajamailla routa rajaa<br />peittelemättömän, aution maan ja aurinko on<br /><br />säälimätön<br />liian kaukana<br />niin kylmä<div class="blogger-post-footer"><img width='1' height='1' src='https://blogger.googleusercontent.com/tracker/5333975543518433055-4521812106792737647?l=ohj0cael.blogspot.com' alt='' /></div>Edgarhttp://www.blogger.com/profile/12119869194176012215noreply@blogger.com0tag:blogger.com,1999:blog-5333975543518433055.post-34918849350288237202008-10-09T20:09:00.000+03:002010-10-11T20:42:28.112+03:00Luettavat sirut ranteissa<br />koko historia ihon alla<br /><br />Kysyin<br />entä jos aurinko ei enää nouse<br />mitä jos tämä maailma tuhoutuikin jo?<br /><br />Ihminen on kone ilman sielua ja ikävää<br />rätisee ja vinkuu, virukset kumisevat<br /><br />Jokellan kuin pieni lapsi tässä kolossani<br />kun kansat tallovat<br />ja hiljaisuuden rajalle on auttamattomat sata kilometriä<div class="blogger-post-footer"><img width='1' height='1' src='https://blogger.googleusercontent.com/tracker/5333975543518433055-3491884935028823720?l=ohj0cael.blogspot.com' alt='' /></div>Edgarhttp://www.blogger.com/profile/12119869194176012215noreply@blogger.com0tag:blogger.com,1999:blog-5333975543518433055.post-18705417726408092852008-10-02T19:46:00.000+03:002010-10-11T20:44:37.179+03:00Rakasta mua juuri näin<br />Leinosen Ville laulaa<br /><br />hiljennä se mä oksennan hedelmäkoriin<br /><br />En ole tottunut tällaisiin tilanteisiin<br />kun pään sisällä velloo<br /><br />kitkerää, leväperäistä huttua<br /><br />iiriksen kukkia Horikirissa<br />hiiren papanoita komerossa<br /><br />kysymättä menneistäin<br /><br />Tuittupäisyys käärittynä alumiinifolioon<br />Mitä pitäisi sanoa en mä huuda<br />niin juro ja niin kypsymätön<br /><br />Anna mun olla muutakin kuin kiltti tyttö<br />niin kuin sinä ja tuo<br />ja hiljennä se jo!<div class="blogger-post-footer"><img width='1' height='1' src='https://blogger.googleusercontent.com/tracker/5333975543518433055-1870541772640809285?l=ohj0cael.blogspot.com' alt='' /></div>Edgarhttp://www.blogger.com/profile/12119869194176012215noreply@blogger.com0tag:blogger.com,1999:blog-5333975543518433055.post-44228608533814230852008-09-19T00:01:00.000+03:002010-10-11T20:46:51.693+03:00Koivuhyllyllä on kasarit siististi rivissä,<br />kalakeitto porisee puuhellalla<br />ja viima soittaa tuvan ovea tasaisin ottein.<br /><br />Lankkulattia juttelee askelten kanssa<br />Narskis :: naaaarskis<br />Narskis :: naaaaaarskis<br /><br />Savuisen huoneen seinälle on naulattu taulu<br />(se on kirjailtu kauan sitten)<br /><br /><br /><span style="font-style:italic;">Rakkaus ei koskaan katoa.</span><br /><br /><br />Keitto kuplii yli hellalle<br />mutta ethän sinä huomaa<br />kun meri nuolee ahnaasti kalliota<br />ja hän liukastelee kivillä<br /><br />painovoimaa uhmaten kannattelee sankoja<br />ja hymyilee sinulle varovaisesti ovensuusta<br /><br />Narskis :: naaaarskis<br /><br />Vai niin, sinä naurahdat ja katsot häntä silmiin.<br />Syö nyt kuitenkin ensin.<div class="blogger-post-footer"><img width='1' height='1' src='https://blogger.googleusercontent.com/tracker/5333975543518433055-4422860853381423085?l=ohj0cael.blogspot.com' alt='' /></div>Edgarhttp://www.blogger.com/profile/12119869194176012215noreply@blogger.com0tag:blogger.com,1999:blog-5333975543518433055.post-57516279409542393932008-09-11T18:02:00.000+03:002010-10-11T20:48:18.881+03:00Juoksen saappaissani ja sotkuisessa tukassani<br />hypähdän muutaman portaan yli<br />lyön ovea<br />                  yksi<br />                               kaksi<br />                                             kuusi kop kop<br />                                             minä täällä<br /><br />Portieeri ojentaa näkymättömän kätensä<br />ja pyörittelee verkkaisesti ajatuksiani<br />kerää aineistoa<br /><br />(Isoäitini pitää arkistoa ullakkokirjastossa.)<br /><br />Tässä palatsissa<br />siivekkäät ihmiset, kotkat leijonat härät<br />ne pitävät kokoustaan<br />ja juovat kamomillateetä isoäidin kanssa ullakolla<br /><br />Eteishallissa minun ajatukseni ovat sekoitetut<br />aivan niin kuin mutaloska metsäpolulla<br />läts läts<br />Missä minun ajatukseni ovat?<br />läts läts<br />Isoäiti??<br />läts läts<br /><br />Tässä palatsissa en omista mitään Olen immuuni kaikille vaikutteille Ei Big Brotheria Ei Kirjavaa huntua Ei Sinuhe egyptiläistä Ei sotkutukkaystäviä Ei niin yhtikäs mitään<br /><br />Isoäiti kilistelee teelusikkaansa<br /><br />marmoriportaat loppuvat polun reunaan.<div class="blogger-post-footer"><img width='1' height='1' src='https://blogger.googleusercontent.com/tracker/5333975543518433055-5751627940954239393?l=ohj0cael.blogspot.com' alt='' /></div>Edgarhttp://www.blogger.com/profile/12119869194176012215noreply@blogger.com0tag:blogger.com,1999:blog-5333975543518433055.post-29830562846840113322008-08-28T16:36:00.000+03:002010-10-11T20:49:52.086+03:00Ohi punaisen mökin<br />ruskean liejun ja<br />oranssin lehtikasan<br /><br />Ilma on karvas<br /><br />Rannassa tuulee<br />ja repeilleet lehdet leijailevat<br />minä olen kävellyt pitkän matkan<br />kengät kädessäni<br />jalkani rakoilla<br /><br />vesi on iholla jo liian kylmää.<div class="blogger-post-footer"><img width='1' height='1' src='https://blogger.googleusercontent.com/tracker/5333975543518433055-2983056284684011332?l=ohj0cael.blogspot.com' alt='' /></div>Edgarhttp://www.blogger.com/profile/12119869194176012215noreply@blogger.com0tag:blogger.com,1999:blog-5333975543518433055.post-22402435074657572772008-06-26T22:00:00.000+03:002010-10-11T20:50:47.316+03:00Vuosikymmenten takaa<br />näiden seinien välissä<br />pölyiset nurkat kuiskivat<br />puuttuvatkin listat supattavat<br />kattolamppu nauraa ja puhelin<br /> SOI Soi soi<br /> silti kuiskivat<br /> ja aina vain supattavat<br /><br />se kaikki tiivistyy minussa.<div class="blogger-post-footer"><img width='1' height='1' src='https://blogger.googleusercontent.com/tracker/5333975543518433055-2240243507465757277?l=ohj0cael.blogspot.com' alt='' /></div>Edgarhttp://www.blogger.com/profile/12119869194176012215noreply@blogger.com0tag:blogger.com,1999:blog-5333975543518433055.post-49006285579990803592008-04-11T09:54:00.000+03:002010-10-11T20:57:52.422+03:00Kun olin pieni<br />tai ainakin pienempi kuin nyt<br />kiipesimme sorakuopan reunalle<br />ja rakensimme kivimuurin<br /><br />Korkealta näki koko kylän.<div class="blogger-post-footer"><img width='1' height='1' src='https://blogger.googleusercontent.com/tracker/5333975543518433055-4900628557999080359?l=ohj0cael.blogspot.com' alt='' /></div>Edgarhttp://www.blogger.com/profile/12119869194176012215noreply@blogger.com0tag:blogger.com,1999:blog-5333975543518433055.post-58216201972699518592008-01-10T21:16:00.000+02:002010-10-11T20:52:31.599+03:00Olen painanut sydämeeni<br />tärkeitä tarinoita<br /><br />elämä muotoilee<br />ja viimeistelee ne<br />lupaani kysymättä.<div class="blogger-post-footer"><img width='1' height='1' src='https://blogger.googleusercontent.com/tracker/5333975543518433055-5821620197269951859?l=ohj0cael.blogspot.com' alt='' /></div>Edgarhttp://www.blogger.com/profile/12119869194176012215noreply@blogger.com0tag:blogger.com,1999:blog-5333975543518433055.post-13368082047539253112007-11-23T20:31:00.000+02:002010-10-11T20:53:35.959+03:00Mustassa sateessa varjon kanssa<br />Mersut siirtävät lätäköt rinnuksille<br />Yritän hahmottaa olemukseni rajoja<br />Selkämeri velloo ja noruu jalkojen alla<br /><br /> jään siihen makaamaan<br /><br />Aika on vain<br />vieraiden kasvojen synnyttämä käsite<br />sen mittaus<br />perustuu muutoksen havaitsemiseen<div class="blogger-post-footer"><img width='1' height='1' src='https://blogger.googleusercontent.com/tracker/5333975543518433055-1336808204753925311?l=ohj0cael.blogspot.com' alt='' /></div>Edgarhttp://www.blogger.com/profile/12119869194176012215noreply@blogger.com0tag:blogger.com,1999:blog-5333975543518433055.post-84498325150201522752007-11-15T20:32:00.000+02:002010-10-11T20:54:34.949+03:00Paljaana pakkasessa<br />talven puuskassa ja pyörteessä<br /> on kovin selkeää<br /><br />vaan ei minulla<br />keskeneräisellä<br /> ole kylmä<br /><br />Kunpa voisitkin tehdä minut<br />kokonaisvaltaisesti onnelliseksi<br /><br /> mutta niin<br />kypsät hedelmätkin<br />mätänevät<div class="blogger-post-footer"><img width='1' height='1' src='https://blogger.googleusercontent.com/tracker/5333975543518433055-8449832515020152275?l=ohj0cael.blogspot.com' alt='' /></div>Edgarhttp://www.blogger.com/profile/12119869194176012215noreply@blogger.com0